Keskustelin kaverini kanssa ihan yleisellä tasolla alkoholin
käytöstä sekä siitä, miten elämä toisilla johtaa siihen, ettei enää keski-iän
kynnyksellä ole tarvetta bailata, kun toisilla puolestaan on melko suuri tarve
päästä juomaan alkoholia vähintään viikoittain. Tästä innostuneena aloin pohtia
nuorten päihteidenkäyttöä nykyään, sillä sosiaalisessa mediassa on monesti
tullut seuraamillani kanavilla vastaan se, etteivät nykynuoret enää juo
humalahakuisesti tai ainakin humalahakuisten nuorten määrä on pienentynyt.
Silti samaan aikaan mediassa on ollut keskustelua nuorten kannabiksen käytön yleistymisestä, (Iltalehti 16.2.2020) joten päätin nostaa tähän blogitekstiin THL:n tekemän kouluterveyskyselyntuloksia (THL 2019a) ylös.
Vertailen kirjoituksessani lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoiden
sekä ammattikoulun 1. ja 2. luokan opiskelijoiden päihteidenkäyttöä. Tarkemmin
rajaan päihteet koskemaan alkoholin viikoittaista käyttöä sekä kannabiksen
käyttöä niillä opiskelijoilla, jotka ovat sitä kokeilleet vähintään kaksi
kertaa. Mielenkiintoista onkin tehdä havaintoja siitä, miten päihteidenkäyttö
on muuttunut ja kuinka sosioekonominen asema tai koulutustaso vaikuttaa
päihteidenkäyttöön!
Vuonna 2009 alkoholia käytti viikoittain ammattioppilaitoksen
opiskelijoista 26,6 % ja sukupuolten välinen ero näkyi niin, että pojilla
alkoholin kulutus oli selvästi yleisempää - tytöistä viikoittain joi vain 19,6
% kun pojilla vastaava luku oli peräti 26,6 %. Tarkasteluajanjakso tekstissäni
on kymmenen vuotta (2009–2019) ja, koska kouluterveyskysely teetetään kahden
vuoden välein, voidaan tuloksista todeta, että koko tämän kymmenen vuoden
ajanjakson aikana alkoholin kulutus on ollut laskussa.
Lukiolaisilla 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla tilanne on sama eli alkoholia viikoittain käyttävien nuorten määrä on laskussa, mutta heidän määränsä ei ole laskenut yhtä rajusti kuin ammattioppilaitoksessa opiskelevilla nuorilla. Lukiolaisista vuonna 2009 viikoittain alkoholia joi 10,4 % ja sukupuolten välinen ero oli samaa noin viiden prosentin luokkaa.
Molemmissa koulutusryhmissä oli vuonna 2017 piikki alkoholin kulutuksessa. Selitystä en löytänyt sille, miksi tuona vuonna käyttö näytti hetkellisesti yleistyvän, sillä samaan aikaan alkoholin kokonaiskulutus laski juuri vuoden 2017 aikana verrattuna edelliseen vuoteen (THL 2018). Vuonna 2019 alkoholia käytti viikoittain 12,8 % ammattioppilaitoksessa opiskelevista ja 6,3 % lukiolaisista. Edelleen vuonna 2019 sukupuolten välinen ero näkyi niin, että sekä lukiolaisista että ammattioppilaitoksessa opiskelevista nuorista pojilla alkoholin viikoittainen käyttö oli tyttöjä yleisempää.
Lukiolaisilla 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla tilanne on sama eli alkoholia viikoittain käyttävien nuorten määrä on laskussa, mutta heidän määränsä ei ole laskenut yhtä rajusti kuin ammattioppilaitoksessa opiskelevilla nuorilla. Lukiolaisista vuonna 2009 viikoittain alkoholia joi 10,4 % ja sukupuolten välinen ero oli samaa noin viiden prosentin luokkaa.
Molemmissa koulutusryhmissä oli vuonna 2017 piikki alkoholin kulutuksessa. Selitystä en löytänyt sille, miksi tuona vuonna käyttö näytti hetkellisesti yleistyvän, sillä samaan aikaan alkoholin kokonaiskulutus laski juuri vuoden 2017 aikana verrattuna edelliseen vuoteen (THL 2018). Vuonna 2019 alkoholia käytti viikoittain 12,8 % ammattioppilaitoksessa opiskelevista ja 6,3 % lukiolaisista. Edelleen vuonna 2019 sukupuolten välinen ero näkyi niin, että sekä lukiolaisista että ammattioppilaitoksessa opiskelevista nuorista pojilla alkoholin viikoittainen käyttö oli tyttöjä yleisempää.
Lähde: Sotkanet.fi
Vuonna 2009 kannabiksen käyttö oli lukiolaisilla verrattain harvinaista, sillä kaikista 1. ja 2. luokkaa käyvistä lukiolaisista kannabista oli vähintään kaksi kertaa käyttänyt 4,6 % ja sukupuolten välillä tämä jakautui siten, että alkoholin tapaan pojat olivat käyttäneet kannabista tyttöjä enemmän - tytöistä kannabista oli käyttänyt 3,6 % ja pojista 6,0 %. Ammattioppilaitoksessa opiskelevilla tilanne oli jo tuolloin huolestuttavampi, sillä kaikista 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 8,7 % oli käyttänyt kannabista vähintään kaksi kertaa eikä sukupuolten välilläkään ollut eroa kuin yksi prosentin kymmenys. Alkoholin tapaan tässä näkyy selvä ero eri koulutusasteiden välillä.
Kannabiksen käyttö on yleistynyt koko tarkastelujakson ajan molemmissa koulutusryhmissä pois lukien vuoden 2017, jolloin sen käyttö on molemmissa ryhmissä vähentynyt samaan aikaan, kun alkoholin käyttö tilapäisesti kasvoi. Tähän todennäköisesti löytyy selitys jostain, joten täytyy kaivella lisää tilastoja aiheeseen liittyen. Vuonna 2019 kannabista käytti jo 13,8 % ammattioppilaitosten 1. ja 2. luokkalaisista ja 9,0 % vastaavan ikäisistä lukiolaisista. Suunta on siis varsin huolestuttava ja nopeasti kasvussa oleva. Sukupuolten välillä on lukiolaisilla selkeämmin eroja kuin ammattioppilaitosten opiskelijoilla, mutta erot ovat pienemmät kuin alkoholin kohdalla.
Tarkastelen samalla aikavälillä (2009–2019) myös kannabiksen
käyttöä. Myös tarkasteltavat ikä- ja koulutusryhmät ovat samat eli lukion ja ammattioppilaitoksen
1. ja 2. luokkaa käyvät.
Vuonna 2009 kannabiksen käyttö oli lukiolaisilla verrattain harvinaista, sillä kaikista 1. ja 2. luokkaa käyvistä lukiolaisista kannabista oli vähintään kaksi kertaa käyttänyt 4,6 % ja sukupuolten välillä tämä jakautui siten, että alkoholin tapaan pojat olivat käyttäneet kannabista tyttöjä enemmän - tytöistä kannabista oli käyttänyt 3,6 % ja pojista 6,0 %. Ammattioppilaitoksessa opiskelevilla tilanne oli jo tuolloin huolestuttavampi, sillä kaikista 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 8,7 % oli käyttänyt kannabista vähintään kaksi kertaa eikä sukupuolten välilläkään ollut eroa kuin yksi prosentin kymmenys. Alkoholin tapaan tässä näkyy selvä ero eri koulutusasteiden välillä.
Kannabiksen käyttö on yleistynyt koko tarkastelujakson ajan molemmissa koulutusryhmissä pois lukien vuoden 2017, jolloin sen käyttö on molemmissa ryhmissä vähentynyt samaan aikaan, kun alkoholin käyttö tilapäisesti kasvoi. Tähän todennäköisesti löytyy selitys jostain, joten täytyy kaivella lisää tilastoja aiheeseen liittyen. Vuonna 2019 kannabista käytti jo 13,8 % ammattioppilaitosten 1. ja 2. luokkalaisista ja 9,0 % vastaavan ikäisistä lukiolaisista. Suunta on siis varsin huolestuttava ja nopeasti kasvussa oleva. Sukupuolten välillä on lukiolaisilla selkeämmin eroja kuin ammattioppilaitosten opiskelijoilla, mutta erot ovat pienemmät kuin alkoholin kohdalla.
Lähde: Sotkanet.fi
Johtopäätöksenä voinee siis todeta, että vaikka nuorten alkoholin kulutus on laskusuuntainen ja siten erittäin hyvällä mallilla, on kannabiksen käytön kasvu samaan aikaan lisääntynyt ja siitä aiheutunee vielä monia murheita. En henkilökohtaisesti usko, että kannabiksen kaikkia haittavaikutuksia tiedetään vielä riittävän hyvin, mutta jo nyt tiedetään, että kannabis heikentää unenlaatua, säätelee mielialaa ja muistia eli vaikuttaa sitä kautta myös oopimiskykyyn ja kykyyn käsitellä monimutkaisia asioita. Lisäksi epidemiologisissa tutkimuksissa on selvinnyt jo nyt, että kannabiksen käytön aloittaminen nuorena altistaa muiden huumaavien aineiden väärinkäyttöön myöhemmässä elämänvaiheessa. Kannabiksen tiedetään myös vähintään kaksinkertaistavan skitsofreniariskin, joskin siihen tarvitaan myös geneettinen alttius. Kannabiksen poltto lisää myös riskiä erilaisille keuhkosairauksille samalla tavalla kuin tupakka sekä nostaa sydän- ja verisuonitautiriskiä. (Duodecim 2018) Toisaalta hyvin samankaltaisia haittavaikutuksia on alkoholillakin, sillä myös alkoholin käyttö altistaa mielenterveysongelmille, syöville sekä monille muille sisäelinsairauksille. Myös väkivaltaisen kuoleman riski kohoaa erilaisten päihteiden liiallisen käytön myötä.
Tutkimusten mukaan tiedetään, että ihmisen sosioekonomiseen asemaan vaikuttavat niin aineelliset voimavarat eli tulot, omaisuus ja asumistaso kuin edellytykset sellaisten hankkimiseen. Näitä aineellisten voimavarojen hankkimisedellytyksiä ovat puolestaan koulutus, ammatti ja asema työelämässä (THL 2019b). Koulutus on suorassa yhteydessä sosioekonomiseen asemaan ja, koska tiedetään, että paremmassa asemassa olevilla on paremmat mahdollisuudet välttää päihteiden ongelmakäyttöä, ei ammattioppilaitoksessa ja lukiossa opiskelevien päihteidenkäyttöerot ole kummoinenkaan ihme. Onneksi kuitenkin erot ovat tasoittumassa vähitellen ja etenkin alkoholin kohdalla paljon voidaan vaikuttaa esimerkiksi verotuksella tai muilla lainsäädännöllisillä toimilla. (THL 2019c) Vielä, kun saataisiin kannabikselle vastaavia toimia ja sen käyttöä vähemmäksi.
Lopuksi haluan nostaa esille sen, että nämä tilastot perustuvat puhtaasti kouluterveyskyselyyn. Mitä tapahtuu niille nuorille, jotka eivät ole mukana työelämässä tai opiskele?
LÄHTEET
Duodecim 2018 - Kannabiksen aiheuttamat terveyshaitat
Duodecim 2019 - Alkoholi ja terveys
Iltalehti 16.2.2020 - Huumeisiin suhtaudutaan yhä myönteisemmin, vaikka ne tappavat entistä enemmän
THL 2018 - Alkoholin kokonaiskulutus väheni vuonna 2017
THL 2019a - kouluterveyskyselyn tulokset
THL 2019b - Eriarvoisuus
THL 2019c - Alkoholi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoikaa ja kysykää, vastaan mielelläni :)