Asiaa RS-viruksesta ja norosta

Viime päivinä on mediassa ollut paljon esillä pikkulapsia kiusaava RS-virus (respiratory syncytial virus). Virus on useimmille aikuisille ihan tavallinen flunssa ja sen vuoksi se jääkin usein tuntemattomaksi ihmisille, joilla ei ole lapsia. Pikkulapsille RS-virus sen sijaan voi pahimmillaan olla hengenvaarallinen, sillä se kerää paksua limaa hengitysteihin ja aiheuttaa alempien hengitysteiden tulehdusta eli bronkioliittia (Rokotetutkimus.fi 2020). Koska pienillä lapsilla myös hengitystiet ovat todella pikkuruiset ja yskimisvoimaakaan ei paljon vielä ole, ovat tukossa olevat hengitystiet vakava asia. Usein RSV-tartunnan saaneet pikkulapset joutuvatkin sairaalaan osastohoitoon, jotta limaa voidaan imeä pois hengitysteistä tarkoitukseen kehitetyllä imukatetrilla sekä antaa lisähappea huonon happisaturaation vuoksi. Lasten lisäksi RSV on vaarallinen vanhuksille, joilla on monia perussairauksia. (THL 2019a).

RSV-rokotetta ei toistaiseksi ole markkinoilla, mutta pikkukeskosille voidaan antaa vasta-ainetta, joka ehkäisee taudin pahimpien muotojen puhkeamisen. Rokotetta RS-virusta vastaan kuitenkin kehitetään koko ajan ja onkin odotettavissa, että lähivuosina sellainen on tulossa. Tämä olisi hyvä, sillä näin voitaisiin vähentää monen pienen lapsen vakavaa sairastumista sekä siitä vanhemmille koituvaa suurta huolta. Lisäksi yhteiskunnallisella tasolla voidaan säästää isoja määriä rahaa, kun yhä harvempi lapsi joutuisi sairaalahoitoon ja vanhemmalle tulisi aiempaa vähemmän työpoissaoloja.

Koska RS-virus on oikeasti vakava ja tarttuva tauti, tulisi nuhaisten ja kurkkukipuisten aikuisten välttää vierailua perheissä, joissa on pikkuvauva. RSV tarttuu pisaratartuntana, kuten flunssat muutenkin, jolloin hyvä olisi aivastaa ja yskiä nenäliinaan tai hihaan (THL 2019a). Kämmeneen yskiminen ja aivastaminen sen sijaan on huono tapa, sillä silloin mikrobit leviävät kämmenestä mm. ovenkahvojen kautta seuraavalle otolliselle uhrille. Paras tapa ehkäistä RSV-tartunta on huolellinen saippuakäsipesu, jonka tulisi kattaa kädet kokonaisuudessaan eli myös sormienvälit ja sormusten alaisen ihon - tiesittekö muuten, että sormuksen alle mahtuu Euroopan väkiluvun verran mikrobeja? Tämä on syy, jonka vuoksi mm. hoitotyössä olevat eivät saa sormuksia työssään käyttää.

Toinen lopputalven ja alkukevään yleinen riesa on norovirus. Usein kuulee puhuttavan norosta, mutta todellisuudessa kaikki vatsataudit eivät ole noroviruksen aiheuttamia. Norovirus on kuitenkin nykyään yleisin oksennus- ja ripulitautien aiheuttaja kehittyneissä maissa ja sille tyypillistä on äkillisesti alkaneet rajut oireet. Itämisaika noroviruksella on lyhimmillään vain noin 12h ja se tarttuu esimerkiksi viruksella saastuneet ravinnon tai juoman välityksellä. (Duodecim 2019). Lisäksi norovirus tarttuu ärhäkästi pisaratartuntana erilaisista pinnoista, kuten ovien kahvoista ja leluista (Duodecim 2009). Koska norovirus elää elottomalla pinnalla, kuten matoissa, jopa 12vrk kontaminaation jälkeen ja, koska virusta erittyy ulosteeseen vielä 2vrk varsinaisen ripulin loputtua, olisi taudin ehkäisyn vuoksi tärkeää pysyä pois päivähoidosta, koulusta ja töistä kaksi oireetonta päivää. Noro on niin tarttuva, että sata pikkuruista virusta aiheuttaa taudin ja grammassa ulostetta on miljardeja viruksia - tästä jokainen voi miettiä, miten tarttuvasta pöpöstä on kyse. (THL 2019b)

Yksilötasolla noro, kuten muutkin vatsataudit, on yleensä vaaraton - joskin varsin epämiellyttävä tauti. Kun laajennetaan ajattelua oman kehyksen ulkopuolelle ja mietitään tilannetta niin, että sairaus usein käy läpi koko perheen ja aiheuttaa siten lukuisia työpoissaolopäiviä ja työtehon laskua, voidaan perustellusti ajatella, ettei tautia kannata levittää työyhteisöön tai lapsen päivähoitopaikkaan. Myös noroviruksen paras ehkäisykeino on pestä käsiä huolellisesti aina kotiin tullessa, ennen syömistä ja luonnollisesti wc-reissujen jälkeen. Pelkkä vesipesu ei noroa nujerra, kuten eivät useimmat käsidesitkään tee, joten käsien kuivumisesta huolimatta saippuapesu on ainoa oikea noronhävityskeino.

Jos tauti kuitenkin pääsee iskemään, olisi tärkeää hävittää eritteet mahdollisimman nopeasti eli mm. pestä likaantuneet vaatteet ja vuodevaatteet vähintään 60 asteessa. Lisäksi tärkeää on pitää huolta sairastuneen neste- ja suolatasapainosta, jolloin juoda kannattaa hyvin pieniä määriä kerrallaan ja mieluiten sellaista nestettä, josta saisi myös suolaa ja sokeria. Parhaita apteekissa myytäviä ripulijuomia ovat mm. Floridral- ja Osmosal -nimiset valmisteet, joista saa kätevästi pienestä määrästä hyvin kaikkia elimistölle tärkeitä elektrolyyttejä. Varsinaista hoitokeinoa norovirukseen ei ole, mutta toisinaan potilaan vointi menee kotinesteytyksestä huolimatta niin heikkoon kuntoon, että tarvitaan sairaalassa annettavaa suonensisäistä nesteytystä. Norovirus on lisäksi niin muuntuva, että toistaiseksi siihen ei ole onnistuttu kehittämään rokotetta - valitettavasti, sillä itse ottaisin sen ilomielin!

LÄHTEET

Apteekkituotteet.fi. Osmosal. https://www.apteekkituotteet.fi/Osmosal (viitattu 18.2.2020)

Duodecim 2009. Flunssa. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skl00011 (viitattu 18.2.2020)

Duodecim 2019. Norovirus. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00738 (viitattu 18.2.2020)

Rokotetutkimus.fi 2020. RS-viruksen aiheuttama infektio lapsilla. https://rokotetutkimus.fi/taudit/rs-virus/ (viitattu 18.2.2020)

THL 2019a. RSV. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/rsv (viitattu 18.2.2020)

THL 2019b. Norovirus. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/norovirus (viitattu 18.2.2020)

Yle 2020. Useita pieniä lapsia joutunut sairaalahoitoon RS-virusepidemian vuoksi – myös influenssatartuntojen määrä kasvussa. (viitattu 18.2.2020)

Yliopiston Verkkoapteekki. Floridral. https://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/FLORIDRAL-6X486-g-annosjauhe-vadelma (viitattu 18.2.2020)