Pari sanaa kohonneesta verenpaineesta.

Verenpaineesta puhutaan nykyään paljon eri mediakanavissa, mutta tiesitkö, että kohonneesta tai korkeasta verenpaineesta kärsii peräti kaksi miljoonaa suomalaista? Kun sen suhteuttaa Suomen väestömäärään, käy melko pian selväksi, että verenpaine on koholla ihan liian suurella määrällä ihmisiä. Kaksi miljoonaa ihmistä noin viidestä ja puolesta miljoonasta ihmisestä on prosentuaalisesti hurja luku. Lisäksi se tarkoittaa, että kohonnutta verenpainetta on myös nuorilla, sillä Tilastokeskuksen mukaan ikääntyneitä eli 65–84 -vuotiaita sekä yli 85-vuotiaita oli Suomessa 31.12.2018 yhteensä 21,9 % väestöstä. Työikäisten eli 15–64 -vuotiaiden määrä sen sijaan oli niinkin suuri kuin 62,2 %. (Tilastokeskus 2018). Kaikki kohonneesta verenpaineesta kärsivät eivät kuitenkaan ole ikääntyneitä ihmisiä, vaan tutkimusten mukaan kohonnut tai korkea verenpaine on yleistä työikäisillä ja miehillä se on naisia yleisempää. THL:n (2019) mukaan vuonna 2017 kohonneita verenpainearvoja mitattiin peräti 37 %:lla yli 30-vuotiaista naisista ja 45 %:lla saman ikäisistä miehistä. Puhutaan siis todella merkittävästä kansanterveydellisestä ja myös kansantaloudellisesta ongelmasta, sillä vaikka kohonnut verenpaine ei subjektiivisesti missään juurikaan tunnu, aiheuttaa se monia liitännäissairauksia.

Vaikka monissa korkean elintason maissa on samansuuntaista verenpaineongelmaa kuin Suomessa, niin vertailtaessa Suomea ja muita korkean elintason maita, kuten esimerkiksi Japania tai Irlantia, ei suomalaisten verenpainetasolla tai hoidon aloittamisella voi juhlia. Professori Tiina Laatikainen ja Dosentti Teemu Niiranen kirjoittivat syksyllä 2019 Lääkärilehdessä siitä, miten verenpainetasoja oli vertailtu kaikkiaan kahdessatoista korkean elintason maassa ajanjaksolla 1976–2013. Tutkimusaineisto koostui yli 500 000 henkilön tiedoista ja tämän perusteella huomattiin, että 40–79 -vuotiaiden ikäryhmässä kohonnut verenpaine oli 52 %:lla suomalaisnaisista ja 59 %:lla suomalaismiehistä. Hoitoa kohonneeseen verenpaineeseen sen sijaan sai vain runsas puolet ja hyvä hoitotasapaino oli ainoastaan runsaalla neljänneksellä potilaista. Laatikainen ja Niiranen vertasivat artikkelissaan Suomen ääritilannetta Kanadaan, jossa päästään toiseen ääripäähän - siellä saman ikäisten ryhmässä kohonnut verenpaine oli 6 %:lla naisista ja 34 %:lla miehistä. Huolestuttavaa suomalaisten kannalta, eikö?

Kohonneen tai korkean verenpaineen kanssa keskeistä olisi mahdollisimman varhain aloitettu hoito, sillä tällöin vältyttäisiin monilta myöhemmän vaiheen liitännäisongelmilta. Monilla auttaa jo pelkkä elintapamuutos eli liikunnan lisääminen, ravitsemuksen muutos terveellisempään suuntaan, suolan käytön vähentäminen ja painonpudotus. Mikäli nämä eivät riitä, tulisi rohkeasti olla yhteydessä lääkäriin ja aloittaa verenpainelääkitys. Kotimittauksessa ihanteellista olisi, että verenpainelukemat pysyisivät alle 135/85. (Aivoliitto 2019a). Lääkärin tai hoitajan mittaamana monet tuppaavat hieman jännittämään ja tällöin mittarin lukemaan voidaan lisätä pieni jännityslisä, mutta silloinkaan lukema ei saisi olla yli 140/90. Ihanteellista toki olisi, jos lukemat olisivat siellä 120/80 tuntumassa, mutta se lienee suomalaisille hieman liian kova vaatimus.

Jos kohonnut verenpaine ei kerran tunnu missään eikä aiheuta minkäänlaisia oireita, niin miksi siitä sitten vouhotetaan niin paljon?

Kohonneen verenpaineen hoito on äärimmäisen tärkeää, sillä se vahingoittaa verenkiertoelimistöä, kuten verisuonia, sydäntä ja myös aivoja. Kun verenpaine on koholla, joutuu sydän jatkuvasti tekemään enemmän töitä kuin sellaisella henkilöllä, jolla verenpaine on normaalilukemissa. Tämä johtuu siitä, että kohonnut verenpaine jäykistää verisuonia eli kun verisuonista puuttuu kimmoisuus, ei veri pääse kulkemaan suonistossa niin sutjakasti kuin normaalitilanteessa. Kohonnut verenpaine myös vahingoittaa sydänlihasta siten, että kun sydän tekee pitkään normaalia kovemmin töitä, paksunee lihas ja lopulta tuo paksuuntuminen johtuu sydänlihaksen väsymiseen ja vajaatoimintaan. (Duodecim 2018). Tämä on siis vähän sama ilmiö kuin tapahtuu rasituksessa muissakin lihaksissa, mutta sydämen kohdalla se vaan ei ole hyvä juttu. Myös sydäninfarktin riski kasvaa merkittävästi kohonneen verenpaineen myötä.

Kohonnut verenpaine myös rasittaa aivovaltimoita ja saattaa heikentää valtimoseinämää, johon voi muodostua valtimopullistuma eli aneurysma. Kun tämä pullistunut kohta on edelleen jatkuvassa rasituksessa, saattaa se jossain vaiheessa puhjeta ja aiheuttaa aivoverenvuodon. Myös aivoinfarktin riski kasvaa kohonneen verenpaineen vuoksi ja tutkimusten mukaan jopa 80 % aivoverenkiertohäiriöistä (aivoinfarkti, aivoverenvuoto ja TIA-kohtaus) olisi ennaltaehkäistävissä kohonneen verenpaineen hoidolla. Suomessa muuten vuosittain aivoverenkiertohäiriöön sairastuu noin 25 000 ihmistä eli jos näistä 80 % voitaisiin ehkäistä, niin melkoinen määrä inhimillistä kärsimystä voitaisiin estää. Rahallisesti yksi aivoverenkiertohäiriö maksaa jo pelkän akuuttihoidon ja alkuvaiheen kuntoutuksen aikana noin 55 000e, joten rahallisestikin puhutaan isoista summista. (Aivoliitto 2019b). Kirjoittelen myöhemmin uuden postauksen aivoverenkiertohäiriöistä, niiden syntymekanismeista sekä ennaltaehkäisystä.

Miten kohonnutta verenpainetta voi ennaltaehkäistä tai hoitaa?

Oikeastaan aika pienillä muutoksilla voi laskea verenpainelukemia usean pykälän alaspäin. Ylipainoisella jo 4-8 % painonpudotus laskee usein sekä ylä- että alapainetta keskimäärin 3-4 pykälää. Lisäksi kannattaa pitää huolta siitä, ettei päivittäisessä ravitsemuksessa tule syötyä liikaa suolaa. Hyvä määrä suolaa on noin 5g/vrk, kun tällä hetkellä miehet keskimäärin käyttävät suolaa yli 8g/vrk. Suolaa saa helposti monista einesruoista, leikkeleistä ja juustosta, jonka lisäksi moni lisää suolaa purkista lautaselle. Kun suolankäyttöä vähentää, tottuu suu melko nopeasti makumuutokseen ja näin ollen maun vuoksi ei kannata suolaa ainakaan lautaselle lisäillä. (Duodecim 2018).

Hyvä kohonneen verenpaineen ennaltaehkäisy- ja hoitokeino on myös säännöllinen liikunta. Liikunnan ei tarvitse olla tunnin hikijumppa, vaan jo muutaman minuutin pätkät kerrallaan ovat oikein hyvä liikuntamäärä kohonneen verenpaineen ennaltaehkäisyyn. Kuitenkin viikoittainen kokonaisliikuntamäärä olisi hyvä olla 2,5h/vko, jos puhutaan reippaasta liikunnasta. Rasittavan liikunnan kohdalla riittää 1h15min/vko. Toki enempi on parempi eli kaikki liikunta on kotiinpäin, kunhan muistaa myös riittävän unen ja palautumisen (UKK 2019). Kohonnutta verenpainetta muuten ennaltaehkäisee myös laadukas ja säännöllinen uni sekä paheiden eli tupakan ja alkoholin välttäminen tai kohtuukäyttö eli nautitaan elämästä, ei anneta pipon kiristää päätä, mutta muistetaan kohtuus kaikessa!

LÄHTEET

Aivoliitto 2019a. Verenpaine on pääasia. https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/ehkaise/verenpaine/ (viitattu 19.2.2020)

Aivoliitto 2019b. AVH infograafi. https://www.aivoliitto.fi/verkkokauppa/tuotteet/aivoverenkiertohairio-infograafi/ (viitattu 19.2.2020)

Duodecim 2018. Kohonnut verenpaine (verenpainetauti). https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00034 (viitattu 19.2.2020)

Laatikainen T. & Niiranen T. Lääkärilehti 45/2019 vsk 74 s. 2566 - 2567. Verenpainetta eivieläkään oteta vakavasti. (viitattu 19.2.2020)

Tilastokeskus 2018. Väestö. https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#V%C3%A4est%C3%B6rakenne%2031.12. (viitattu 19.2.2020)

THL 2019. Kohonneeseenverenpaineeseen ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti - ehkäisyä ja hoitoatehostettava. (viitattu 19.2.2020)

UKK 2019. Aikuisten liikkumisen suositus. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus (viitattu 19.2.2020).