Korona, tehohoito ja hengityskoneet

Minäkin otan kantaa tähän maailmanlaajuiseen asiaan, vaikka lehdet, sosiaalinen media ja muu Internet onkin aiheesta juttuja pullollaan. Haluan nostaa asiasta esille sellaisen seikan, johon mediassa on havahduttu vasta tänään - en tarkoita lietsoa pelkoa, mutta on tärkeää olla realistinen.

Kuten olemme monesti jo lukeneet, on koronavirus julistettu pandemiaksi ja Suomessakin on jo useita paikallisia epidemia-alueita. On enää ajan kysymys, että virusta on ihan kaikkialla Suomessa ja sairastuneiden määrä saavuttaa saman tason muun Euroopan kanssa. Emme voi myöskään välttyä siltä, että ihmisiä tulee menehtymään myös meillä Suomessa, sillä väestössämme on paljon vanhuksia ja monisairaita ihmisiä. THL:n mukaan suorassa riskiryhmässä ovat:

• Kaikki yli 70-vuotiaat
• henkilöt, joilla on säännöllistä lääkitystä vaativa sydän- tai keuhkosairaus
• henkilöt, joilla on diabetes tai krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta
• henkilöt, joilla on jokin vastustuskykyä heikentävä sairaus (esim. leukemia) tai tauti, jonka hoitona käytetään vastustuskykyä alentavaa hoitomuotoa (esim. elinsiirto tai solunsalpaajahoito)
• henkilöt, joilla on krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti
• henkilöt, joilla on sairaalloinen ylipaino (painoindeksi yli 40) tai jotka tupakoivat. (THL 15.3.2020) 

Olen itse alun perin koulutukseltani Sairaanhoitaja AMK ja sittemmin olen opiskellut Terveystieteiden maisteritutkinnon. Sairaanhoitajana olen työskennellyt useiden vuosien ajan pääasiassa tehovalvontaosastolla ja päivystyksessä, joten väittäisin, että minulla on jonkinlainen tuntuma potilasmääriin ja -materiaaliin normaalina kausi-influenssakautena ja muulloinkin. Toisaalta yliopisto-opintojeni aikana on mukaan tarttunut epidemiologista osaamista sekä muuta tietotaitoa.

Kirjoittelin jo pari päivää sitten Facebookissa, että minua ei niinkään huolestuta omalla kohdallani koronavirus oireineen, mutta olen huolissani vakavasti sairastuvien kohtalosta, sillä teho- ja tehovalvontapaikkojen sekä hengityskoneiden määrä on rajallinen myös meillä Suomessa. Lisäksi tehohoitopätevyyden omaavan hoitohenkilökunnan määrä on rajallinen ja kylmä tosiasia on, ettei tehohoitopotilaan kanssa voi työskennellä sellainen ihminen, joka ei ole aiemmin tehohoitotyötä tehnyt. Intuboidun hengityskonepotilaan hoidossa on omat erityispiirteensä ja yksi näistä on potilaan sedatoimiseen eli nukuttamiseen ja sen valvontaan liittyvät seikat. Hoitajan pitää teholla ja tehovalvonnassa osata seurata monia sellaisia parametreja, joihin ei törmää esimerkiksi vuodeosastotyössä. Eilen aiheeseen tarttui myös jotkut mediat, joista Iltasanomat oli ollut yhteydessä eri sairaanhoitopiireihin ja selvittänyt kunkin sairaanhoitopiirin teho-osastopaikat, tehovalvonta- eli kevyemmän valvontatason paikat, heräämöpaikat sekä hengityskoneiden määrän. Kaikki sairaanhoitopiirit eivät halunneet jostain syystä lukuja antaa, mutta jos arvellaan kysymyksiin vastanneiden pohjalta koko Suomen sairaaloiden hengityskonemäärä, niin todennäköisesti jäädään alle tuhannen koneen. Tässä on laskuissa mukana raskaamman kaliiberin hengityskoneet, joiden lisäksi on olemassa erilaisia kevyempiä hengitystä tukevia laitteita. Joka tapauksessa tuo määrä on oikeasti aika pieni Suomenkin kokoisessa maassa, jos sairastumisennustukset ja -oletukset pitävät paikkansa.

Se, mitä ei ole juurikaan nostettu esille, on nimittäin tosiasia muista talvikauden teho- tai hengityskonehoitoa vaativista sairauksista. Meillä ei ole tässä ongelmana nyt vain koronavirus, vaan sen rinnalla ovat nämä normaalit kausi-influenssat, rs-virus sekä norovirus, joka myös toisinaan johtaa tehovalvontatason hoitoon. Lisäksi ihmiset edelleen sairastuvat muutenkin vakavasti eli tehohoitoa tarvitsevat mm. aivoverenkiertohäiriöihin, sydäninfarktiin, haavainfektioihin, diabeteskomplikaatioihin ja muihin vastaaviin sairastuvat henkilöt. Lisäksi tapahtuu erilaisia onnettomuuksia, joiden jälkeen ihminen saattaa niin ikään tarvita teho- ja hengityskonehoitoa. En halua tällä nyt maalailla mitään kauhuskenaarioita tai pelotella ketään, mutta toivon ihmisten havahtuvan siihen tosiseikkaan, että meillä on ihan oikeasti tässä täysin poikkeuksellinen tilanne, jonka vuoksi sairaaloiden tilat, laitteet ja henkilökuntaresurssit ovat todella kovilla.

Torstaina tuli tieto, että isot massatapahtumat on syytä perua tai siirtää, jonka lisäksi monissa kouluissa on annettiin ohjeistus ottaa koulukirjat kotiin mahdollista tulevalla viikolla alkavaa etäopetusta varten. Mielestäni nyt suunta on nyt ehdottomasti oikea, mutta valitettavasti edelleen toimitaan hieman hitaahkosti ja jähmeästi - ikään kuin odotellaan katastrofin kunnollista käynnistymistä, vaikka monien maiden kokemusten pohjalta luulisi olevan aivan selvää, ettemme me ole sen paremmin suojassa kuin italialaiset, ranskalaiset, sveitsiläiset tai ruotsalaisetkaan.

Koska emme voi vaikuttaa suurten linjojen päätöksentekoon, sairaaloiden kokoon, laitekapasiteettiin tai henkilökuntaresursseihin, niin suosittelen jokaista miettimään asiaa laajemmin - ei ole syytä paniikkiin, ahdistukseen eikä tavaroiden hamstraamiseen, mutta jotta voimme porrastaa sairaaloissa syntyvää ahdinkoa, niin tässä vielä kertauksena muutama perusohje:

• pese käsiäsi SAIPPUALLA vähintään 20s ajan käsiä huolellisesti vaahdottaen (muista sormienvälit ja korujen aluset!) (THL 26.2.2020)
• pysy pois julkisista paikoista pienenkin flunssaoireilun aikana
• vältä mahdollisuuksien mukaan erilaisia livekokouksia ja julkisia kulkuneuvoja
• pese edelleen käsiä saippualla

Kaikesta huolimatta mukavaa alkavaa viikkoa ja koetetaan pitää huolta itsestämme ja läheisistämme!

Terveisin,

Taija

LÄHTEET

Iltasanomat 14.3.2020. Näin Suomen tehohoito kestää koronaepidemian: laitteet riittävät, mutta henkilökunta voi loppua kesken – katso oman alueesi laitteiden tilanne

THL 26.2.2020. Käsienpesu ja yskiminen.

THL 15.3.2020 - Koronavirustauti, milloin on hakeuduttava hoitoon?