Aloitan tämän ammatillisen blogini kirjoittamisen graduni vapaamuotoisella tiivistelmällä. Kirjoitin graduni keväällä 2019 ja aihe oli minulle mieluinen ja läheinen. Graduni linkittyy lukuvuonna 2017-2018 suorittamaani vapaaehtoiseen harjoitteluun, jonka suoritin Itä-Suomen yliopiston, VTT:n ja THL:n yhteisessä StopDia -hankkeessa. Harjoitteluni aikana jalkauduin leipäjonoasiakkaiden luokse kartoittamaan heidän tietämystään terveellisistä elintavoista ja sain miltei viisikymmentä arvokasta vastausta. Pääosin ihmisillä oli tiedossa terveellisiin elintapoihin kuuluvat asiat, mutta ongelmaksi koitui niistä huolehtiminen heikon varallisuustilanteen tai psyykkisen jaksamattomuuden vuoksi. Harjoitteluni jälkeen ohjasin yhdeksälle hengelle elintaparyhmän. Ryhmänohjaus noudatti StopDia -kaavaa ja jokaiselle kerralle oli suunniteltu oma teemansa ja teemat käsittelivät pintapuolisesti ravitsemusta, liikuntaa, unta ym. Tällaisia ryhmiä oli kevään 2018 aikana muutama ympäri Suomen ja ryhmäläisiä haastattelemalla keräsin graduni materiaalin.
Gradussani siis selvitettiin sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien henkilöiden näkemyksiä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi selvitettiin, miten heikommassa asemassa olevat henkilöt kokivat ryhmässä tapahtuvaan elintapaohjaukseen osallistumisen ja elintapamuutosten tekemisen. Stop Diabetes -elintapaohjauksen yksi muoto oli digitaalinen ja sitä varten kehitettiin Pienet Teot -sovellus. Tämän vuoksi haastattelussa selvitettiin Pienet Teot -digisovellukseen liittyviä käyttäjäkokemuksia. Elintapaohjausryhmät järjestettiin ruoanjakopaikoissa ja niiden vetäjinä toimivat terveydenhuollon koulutuksen saaneet ryhmänohjaajat. Elintapaohjausryhmän materiaaleina käytettiin Stop Diabetes -tutkimushankkeen materiaaleja. Graduni oli kvalitatiivinen ja sitä varten haastateltiin puhelimitse yhtätoista (n = 11) elintapaohjausryhmään keväällä 2018 osallistunutta henkilöä. Haastateltavat olivat neljältä eri paikkakunnalta Etelä- ja Itä-Suomen alueelta ja haastattelukysymyksiä oli 23.
Gradussani selvisi, että heikommassa asemassa olevien henkilöiden hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttivat eniten terveyteen, ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvät tekijät. Lisäksi liikuntaa pidettiin tärkeimpänä terveyden edistämisen keinona. Hyvinvointia hankaloittaviksi tekijöiksi koettiin sairasteluun ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvät tekijät. Stop Diabetes -ryhmästä saadut ravitsemukseen liittyvät vinkit koettiin merkityksellisiksi, vaikka osallistujilla ei varsinaisia odotuksia ryhmään kohtaan ollutkaan.
Yleisesti ryhmien toiminta ja yhteishenki ryhmissä koettiin hyväksi. Ryhmäläiset toivoivat, että elintapaohjausryhmä olisi kestoltaan pidempi, jolloin se antaisi paremmat mahdollisuudet elintapamuutokseen. Pienet Teot -digisovellusta käytti haastatelluista vajaa puolet (n = 5). Yksi heistä kertoi käyttäneensä sovellusta useamman kerran viikossa. Henkilöt, jotka eivät sovellusta käyttäneet (n = 6), kertoivat syyksi kömpelyyden tietoteknisten laitteiden kanssa sekä sovelluksen käyttöön sopivien laitteiden puutteen. Sovellusta käyttäneet puolestaan kertoivat, että sovellusta oli melko helppo käyttää. Lisäksi tutkimuksen käytännön toteutukseen liittyen havaittiin, että tällä tutkimusryhmällä haastattelu kannattaisi tehdä kasvotusten ja kysymyksiä olisi hyvä olla vähemmän ja niiden tulisi olla tarkemmin määriteltyjä.
Tulosten perusteella sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat henkilöt kokivat hyötyvänsä elintapaohjausryhmästä, mutta ryhmänohjausintervention olisi hyvä olla pidempi kuin kuusi kertaa. Myös digisovelluspohjainen ohjaaminen voisi toimia, mikäli laitteiden käyttö mahdollistettaisiin ja siihen opastettaisiin kunnolla.
Lisätietoa voi lukea gradustani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoikaa ja kysykää, vastaan mielelläni :)