perjantai 27. maaliskuuta 2020

Endometrioosi - ei vain pelkät kipeät kuukautiset.

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä endometrioosiviikkoa, joten kirjoitan minäkin aiheesta postauksen. Nyt varmasti lukijoiden joukossa on niitä, jotka pohtivat, että mikä endometrioosi, mutta jos jaksat lukea eteenpäin, niin olet tovin kuluttua hieman viisaampi tämänkin asian suhteen. Ja suosittelen lukemaan, sillä näin 2020-luvulla on hyvä olla perillä myös naisten kärsimistä sairauksista ja oireista, jotka vaikuttavat mm. seksuaalisuuteen.

Endometrioosi on suomenkielellä "kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti". Eli nimensä mukaisesti kohdun limakalvon kaltaista kudosta on sirottunut ympäriinsä vatsa- ja jopa rintaontelossa. Kohdun ulkopuolella olevat sirottumat käyttäytyvät aivan samalla tavalla kuin kohdun limakalvo itsekin: kuukautisia ennen ne paksuuntuvat ja painavat vieruskudoksia ja kuukautisten aikana ne vuotavat aivan kuten kuukautisveri vuotaa ulos emättimen kautta. Pesäkkeiden veri ei kuitenkaan pääse vuotamaan normaaliin tapaan ulos, vaan se vuotaa sijaintipaikkaansa ja sen ympäristöön eli esimerkiksi vatsaonteloon, keuhkoon, maksaan, suolen sisälle tai virtsarakkoon aiheuttaen ajoittain jopa lamaannuttavaa kipua, jatkuvaa tulehdusreaktiota ja ajan kanssa kiinnikkeitä ja arpikudosta, jotka liimaavat jopa elimiä toisiinsa kiinni.

Äkkiseltään voisi kuulostaa siltä, että eihän muutaman millilitran verenvuoto voi noin paha olla, sillä vuotava verihän imeytyy vähitellen pois kudoksista. Tämä on kuitenkin aivan väärä kuvitelma, sillä vatsaonteloon vuotava veri aiheuttaa tulehdusreaktion, inflammaation, eli se ärsyttää ympärillään olevia kudoksia. Tulehdus ei kuitenkaan ole yleensä bakteeritulehdus eikä sitä voi hoitaa antibiooteilla. Tällainen sisäsyntyinen tulehdusreaktio aiheuttaa kovaa kipua ja tyypillisimmin tätä kipua lievitetään parasetamolilla, tulehduskipulääkkeillä (mm. ibuprofeiini, ketoprofeiini ja naprokseeni) sekä tarvittaessa miedoilla opiaateilla, kuten tramadolilla tai kodeiinilla. Lisäksi on tärkeää kuitenkin löytää oma hyväksi havaittu lääkkeetön kivunlievityskeino. Monet kokevat hyväksi joko lämmön tai kylmähoidon tai erilaiset venyttelyt, kuten joogan tai shindon. Moni käyttää myös TENS-laitteita, joiden kipua lievittävä vaikutus perustuu transkutaaniseen sähköiseen hermostimulaatiotekniikkaan. Tärkeintä on, että kipua lievitetään, sillä pitkittyessään se saattaa kroonistua ja tällöin kivunhoito on aina työläämpää.

Endometrioosi on sairaus, josta ei parannuta. Se saattaa olla vuosia oireeton, mutta silti se kulkee mukana koko elämän ajan. Endometrioosin oireita voidaan onneksi kuitenkin lievittää ja nykytietämyksen mukaan ainoat pesäkkeitä tutkitusti pienentävät non-invasiiviset eli konservatiiviset hoitomuodot ovat erilaiset hormonihoidot. Hormoneilla pyritään ajamaan naisen estrogeenituotanto alas, jolloin käynnistyy vaihdevuodet. Koska endometrioosi tarvitsee elääkseen estrogeenia, ovat tällaiset hormonihoidot yleensä varsin tehokkaita. Hormonivalmisteita on lukuisia erilaisia ja osa niistä on päivittäin otettavia tabletteja, kun taas osa voidaan piikittää esimerkiksi joka neljäs viikko ihonalaiskudokseen. Ihmiset ovat myös yksilöitä ja aina hormonivalmisteetkaan eivät riitä endometrioosin leviämistä estämään - tällöin päädytään kirurgisiin toimenpiteisiin eli tehdään joko vatsaontelon tähystysleikkaus eli laparoskopia tai vaikeimmissa tilanteissa laparotomia, jossa vatsaan tehdään isompi viilto paremman näkyvyyden takaamiseksi.

Leikkaushoidon tavoitteena on poistaa mahdollisimman paljon endometrioosipesäkkeitä, jolloin kivut ja muut oireet helpottavat. Toisinaan pesäkkeet voivat olla jopa henkeä uhkaavia, sillä ne saattavat kuroa suoliston umpeen tai puhkaista suoleen reiän. Lisäksi endometrioosia on Suomessakin löydetty myös vatsaontelon ulkopuolelta eli mm. keuhkoista, palleasta, maksasta ja jopa sydänpussista. Toisinaan päädytään myös tekemään jopa nuorille naisille nk. radikaalileikkaus, jossa poistetaan kohtu, munasarjat, munajohtimet ja kohdunkaula. Aiemmin ajateltiin, että tämän leikkauksen myötä endometrioosi paranee ja oireet loppuvat, mutta aihetta tutkitaan kovasti, sillä viime vuosina on yhä enemmän löytynyt tapauksia, jossa endometrioosi on uusiutunut tästä isosta operaatiosta huolimatta. Endometrioosin syntymekanismia ei vielä täysin tiedetä ja sama pätee tähän leikkauksen jälkeiseen uusimiseen eli lisätutkimusta tarvitaan rutkasti.

Vielä näin 2020-luvullakin törmää toisinaan ajatukseen, että ”kaikilla naisilla nyt menkat vähän sattuu”. Osin se on totta, sillä jokainen nainen kokee varmasti jossain vaiheessa elämäänsä jonkinlaisia kuukautiskipuja. Endometrioosipotilaan kohdalla tämä on kuitenkin surullisen vähättelevä ajatusmalli, sillä ihminen, joka elää endometrioosin kanssa, ei varmasti haluaisi jäädä pois sosiaalisista tilaisuuksista tai harrastuksista. Joskus kuukautiset voivat ihan oikeasti olla niin kipeät, ettei niiden kanssa todellakaan lähdetä lenkkipolulle tarpomaan ja myös sellaista, etteivät peruskipulääkkeet auta.

Endometrioosia sairastaa noin 10 % kaikista maailman hedelmällisessä iässä olevista naisista. Siitä puhuminen koetaan vaikeaksi, koska kyseessä on naisten intiimialueen vaiva ja osin siksikin, että joissakin kulttuureissa tai uskonnoissa kuukautiset ovat yhä edelleen vähän tabu. Endometrioosi on myös verrattain kallis sairaus, sillä Suomessa sitä sairastavia on reilu 200 000 henkilöä ja erilaisten toimenpiteiden, lääkekustannusten ja sairauspoissaolojen vuoksi sen kustannukset ovat vuosittain jopa 1,5 miljardia euroa. Hintaa tulee siitäkin, että endometrioosin diagnoosiviive on vielä nykyäänkin 6-9 vuotta. Tämä on melkoinen aika kärsiä kivuista, mutta kun huomioi myös kaikki muut endometrioosin oireet, niin 6-9 vuotta on suorastaan jäätävän pitkä aika.



Koska helposti tulee ajateltua, että loppujen lopuksi 10 % naisista on pieni määrä, niin verrokkina voidaan tähän ottaa vaikkapa epilepsia. Se on vain jonkin verran yleisempi eli vähintään yhden epileptisen kohtauksen saa elämänsä aikana arviolta 8-10 % ihmisistä (Terveyskirjasto 2019b), mutta silti kaikki tietävät epilepsian. Endometrioosista sen sijaan moni ei ole koskaan edes kuullut, vaikka esiintyvyys on suunnilleen samaa luokkaa. Onkin erityisen hienoa, että asiasta on vihdoin alettu kirjoittaa yhä enemmän ja myös media on tarttunut aiheeseen!

Lopuksi haluan nostaa tähän vielä endometrioosin moninaiset oireet, sillä se on paljon muutakin kuin kivuliaat kuukautiset. Kuukautiskivut ovat kiistatta tunnetuin, mutta samalla melko varmasti myös vähätellyin oire. Tärkeää on kuitenkin tietää, että endometrioosi on krooninen sairaus ja aiheuttaa paljon turhaa kärsimystä niin fyysisellä, psyykkisellä kuin sosiaalisellakin tasolla.

Oireet




LÄHTEET

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoikaa ja kysykää, vastaan mielelläni :)

Hyvinvoinnin joulukalenteri luukut 7-12: aivoterveyttä

  Hyvinvoinnin joulukalenteri on kolmen blogin ja neljän terveystieteilijän yhteinen joulukalenteri. Tämä eli toinen postaus on Taijan käsi...