Jotta
kouluikäinen lapsi kasvaa ja kehittyy normaalisti ja pystyy opiskelemaan
koulussa tehokkaasti, tarvitaan päivittäin monipuolista ruokaa säännöllisin
ruokailuvälein. Säännöllinen syöminen tarkoittaa käytännössä sitä, että syödään
aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Mikäli lapsi lisäksi harrastaa
liikuntaa, ovat toisinaan lisävälipalatkin tarpeen. Tärkeää on myös se, että
ruoat sisältävät sopivassa suhteessa kasviksia, hedelmiä, marjoja,
viljatuotteita sekä vähärasvaisia maitovalmisteita, lihaa ja kalaa tai
kasviproteiinin lähteen. Koululaiselle tärkeää on saada laadukasta, monipuolista
ravintoa siksikin, että hyvin koostetut välipalat ja ateriat vähentävät
napostelua ja virvotusjuomien käyttöä. Janojuomana paras on hanavesi, sillä
vaikka sokeroidut virvoitus- ja energiajuomat maistuvat hyvälle, ovat ne
haitaksi niin suun terveydelle kuin kokonaisterveydellekin. (THL 2019,
Ruokavirasto 2020).
Kouluruokailun
tiedetään pitävän vireystilaa yllä ja edistävän muutenkin oppilaan
hyvinvointia. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuositus vuodelta
2008 suosittaa, että kouluateria kattaisi noin kolmanneksen päivän
ravinnontarpeesta. Tätä perustellaan sillä, että kun tarjolla on monipuolinen,
lämmin ruoka lisukkeineen, ei oppilaalle tule tarvetta nauttia sokeripitoisia
herkkuja iltapäivän tunteita. Kun verensokeri pysyy tasaisena, jaksaa lapsi tai
nuori opiskella ilman iltapäivän uuvahtamista. Kouluruokailu on lisäksi
sosiaalinen kasvatustilanne, jossa oppilaille annetaan mahdollisuus tutustua
uusiin ruoka-aineisiin, makuihin ja koostumuksiin. Lisäksi kouluruokailu
mahdollistaa ruokapuheen ja antaa tietoa terveellisestä ravinnosta. (THL 2019,
Ruokavirasto 2020).
Suomessa
kouluissa tarjotaan kaikille oppilaille maksuton lämmin, monipuolinen ja
täysipainoinen ateria joka päivä. Tämä on kasvatuksellisesti ja oppilaiden
hyvinvointia ajatellen äärimmäisen hieno asia, sillä Suomessakin on lapsia,
joille koululounas on päivän ainoa kunnon ateria. Näin ollen kouluruokaan on
hyvä panostaa ja oppilaita on hyvä ohjata syömään kaikkia tarjottuja ruoan
osia. Nyt koronapandemian aikaan Suomessakin päädyttiin sulkemaan koulut ja,
koska poikkeusolot olivat näille sosioekonomisesti heikommassa asemassa
oleville lapsille ja nuorille vaikea tilanne muiden seikkojen ohella myös
ravitsemuksellisesti, tarjosi moni kunta oppilailleen kouluruokaa myös
etäopetuksen ajan. Osassa kuntia oppilaat kävivät tarveperustaisesti koululla
syömässä ja joissakin kunnissa koululta sai hakea kotiin eväspussin, jossa oli
jokin lämmitettävä einesruoka, hedelmä, salaattia ja maitoa. Opetusministeri Li
Andersson totesikin Valtioneuvoston tiedotteessa 15.4.2020, että yksikään lapsi
ei saa jäädä koronaepidemian vuoksi nälkäiseksi. Samassa tiedotteessa Andersson
totesi, että maksuton lämmin ateria on yksi osoitus suomalaisen
hyvinvointivaltion onnistumisista ja tasa-arvoisen koulutusjärjestelmämme
kulmakivistä. Kouluruokailu on Suomessa siis kaikkien lasten oikeus ja se tukee
ja turvaa yhdenvertaisuutta merkittävällä tavalla. (Ruokavirasto 2020,
Andersson 2020).
Koska
elämme poikkeuksellisia aikoja ja kaikki asiat ovat jokaiselle meistä uusia ja
outoja, on esimerkiksi kouluruokailun järjestämisessä huomioitava
koronavirusepidemian tehokas rajoittaminen. Koulut avautuivat jälleen 14.5. ja
kouluihin palasi iso joukko eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Monissa kouluissa
tilat ovat haastavat ja näin ollen myös kouluruokailu järjestetään hieman
poikkeuksellisin menetelmin. Monissa kunnissa tämä tarkoittaa sitä, että
oppilaat syövät ruoan omassa luokassaan tai ruokailuita porrastetaan muilla
tavoin siten, ettei lähikontaktien määrä kasva liian suureksi. Sosiaalisen
median kautta olen kuitenkin jäänyt siihen ymmärrykseen, että valtaosa kunnista
tarjoaa poikkeusoloista huolimatta lapsille normaalin kouluruoan, joka sisältää
lämpimän ruoan ja muut aterian osat.
Kun koulujen avaamista pohdittiin, oli
tämä myös hallituksen tahtotila, sillä tämän keinon avulla haluttiin turvata
niiden lasten ruokailu, joilla on kotona hankala tilanne tai jotka pahimmillaan
jäävät ilman säännöllistä ruokaa kotona. Omat lapseni ovat myös alakouluikäisiä
ja kaiken tämän tiedon varjossa olenkin hämmentyneenä lukenut Wilmaan tulleita
tiedotteita siitä, että kotikunnassamme Tuusulassa kouluruoka ei olekaan lämmin
ateria lisukkeineen, vaan eväspaketti, joka koostuu ”päivittäin täytetystä
sämpylästä, ruisleivästä tai riisipiirakasta, rasvattomasta luomumaidosta,
jogurtista sekä hedelmästä. Lisäksi yläkoululaisille eväspakettiin on lisätty
välipalakeksi energiatasoa nostamaan. Eväspaketti on suunniteltu runsaammaksi
kuin normaali retkieväs ja sen ravitsevuus on huomioitu”. Tuusulassa
perusteluksi eväsruokailulle on mainittu muun muassa tilojen puutteellisuus ja
se, että jos ruokailuita porrastettaisiin nykyistä enemmän, joutuisi osa
lapsista syömään lounaan liian aikaisin. Monissa muissa kunnissa tämä kuitenkin
onnistuu ongelmitta ja näin terveyden edistämistä työkseni tekevänä pidänkin
lämmintä ruokaa tärkeämpänä seikkana kuin sitä, että lounas olisi liian
aikaisin. Lisäksi koen näin niukan lounaan riittämättömänä varsinkin niillä
nuorilla, joilla koulupäivän pituus on kuusi tuntia. Tämä Tuusulan kunnan
tekemä päätös kumoaa lisäksi hallituksen suosituksen lämpimästä kouluruoasta ja
jättää mahdollistamatta kunnon ruoan saannin niillä lapsilla, joilla ei kotona
lämpimään ruokaan ole mahdollisuutta.
Kivaa viikonloppua kaikille!
Taija
Lähteet
Kivaa viikonloppua kaikille!
Taija
Lähteet
Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/koululaiset/
THL 2019: https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/suomalaisten-ravitsemus-ja-ruokailu/kouluikaiset
Andersson, Li 2020: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/yksikaan-lapsi-tai-nuori-ei-saa-jaada-nalkaiseksi-koronaepidemian-takia